Maatalous

Paljon on muuttunut niistä ajoista kun sota-ajan jälkeen lähialueille asutettiin evakkoon lähteneitä karjalaisia. Moni tänne muuttaja sai itselleen palstan, jossa oli 15 hehtaaria metsäalaa ja samanverran peltoalaa sekä se nykyään rintamamiestaloksi kutsuttu talo.

  • Kyllä vielä sinne 70-ja 80-luvuille pieni maatalousyrittäjä tuli toimeen tuolla tilalla, kylläkin jo silloin valtion tukemana, mutta paljon on ehtinyt tapahtua sen jälkeen, kertoo Vihdin maataloustuottajain yhdistyksen varapuheenjohtaja Mikko Mäkelä.
  • Viimestään 90-luvulla Suomen liityttyä Euroopan Unioniin oltiin tilanteessa, missä tilojen koot kasvoivat huomattavasti. Oli pakko kasvattaa tilakokoa, jos halusi saada elantonsa maataloudesta. Tilanne on nykyään sellainen, että moni pieni maatalo toimii sivutoimisena tulonlähteenä, eikä siihen enää investoida. Jossain vaiheessa eläköitymisen ja kuolinpesien myynnin kautta markkinoille tulee ns. entisiä maatiloja, joiden tulevaisuus on usein erilainen kuin mitä se on tähän asti ollut.
  • Kuolinpesien perinnönjaossa kannattaa ottaa ajoissa yhteyttä pankkiin. Meiltä asiakas saa niin lakimiehen lakiosaamisen kuin tarvittaessa kumppanimme kautta kiinteistön myyntiosaamisen, kertoo Länsi-Uudenmaan Säästöpankin pankinjohtaja Tuomo Paaso.

Nykyaikainen maatalous vaatii erikoistumista

Suomalaista maataloutta on pitkään johdettu vanhakantaisesti, mutta nykyään joudutaan miettimään uusia tapoja.

  • Peltoala ei ole Suomessa kasvanut enää vuosiin, mutta maan tuottoaste on noussut, miettiin Nummi-Pusulan tuottajayhdistyksen puheenjohtaja Jyri Mela.
  • Kun peltoalaa tai metsäalaa ei saa kasvatettua, pitää joko tuottaa entistä enemmän samalla alalla, tai on erikoistuttava tuottamaan jotain enemmän tuottavaa.
  • Aiemmin oltiin elämäntapa viljelijöitä, nykyään on pakko olla liikemies, yrittäjä, eikä vain maanviljelijä, jatkaa Mela.
  • Moni tuttava ja minäkin, olemme löytäneet uusia asiakkaita aivan uudelta alalta, jonka tulevaisuus on todennäköisesti kasvava, kertoo kokemuksistaan Mäkelä.

Hevosia, hevosia

  • Silloin kun olin nuori, meillä Nummi-Pusulassa oli vain muutama hevonen, kertoo Mela ja samoilla linjoilla on muistoissaan myös Mäkelä. Muutos on tapahtunut viimeisten parin vuosikymmenen aikana, kun sekä Lohjalla että Vihdissä on syntynyt kymmeniä pieniä hevostiloja.
  • Nämä tilat ovat syntyneet entisten maatilojen paikalle. Tilanteeseen, missä pellot ovat jo joko vuokrattu tai myyty maanviljelijälle ja jäljelle on jäänyt muutaman hehtaarin metsätila taloineen.
  • Hevostilat ovat luoneet tullessaan tarpeen erilaisille maataloustuotteille kuten heinälle tms ja samalla harrastus on tuonut uusia palveluita seudulle, esimerkiksi eläinlääkärin ja tuotemyynnin kautta.

Hevosalasta vetovoimatekijä?

  • Kasvava hevosala, harrastuksena ja urheiluna voisi olla alueemme yksi vetovoimatekijä. Jo nyt Vihti on hyvä esimerkki ja Lohja voisi olla siinä toisena, miettii Paaso.
  • Säästöpankki on vahvasti mukana niin Nummi-Pusulassa, Saukkolassa, Vihdissä kuin muuallakin alueellamme luomassa mahdollisuuksia niin maatilojen sukupolven vaihdoissa kuin tilojen myyntitilanteissa.
  • Kyllä saatavilla olevat ja myyntiin tulevat kohteet menevät aika nopeasti uusille omistajille, jotka tulevat pitkälti maatalouden ulkopuolelta, kertoo SP-Kodin toimitusjohtaja Juha Hänninen.
  • Tämä uusi kehitys on osittain myös johtanut siihen että tilojen hehtaarihinnat ovat nousseet, koska niitä ei enää arvosteta maatalouden mittareilla vaan aivan muulla, kertoo Mela.
  • Ei ole lainkaan kuulumatonta, että metsää ostetaan itselle täysin virkistyskäyttöön, jotta on paikka mistä hakea oma joulukuusi, käydä koirien kanssa metsällä ja marjassa. Ei tällaista ole aiemmin ollut, jatkaa Mela.

Verkostoitumista ja uusia palvelumuotoja

  • Paikallisella Säästöpankilla on oma tehtävänsä tässä tulevaisuuden verkostossa. 147 vuoden ajan on Länsi-Uudenmaan Säästöpankki mahdollistanut asumisen ja yrittämisen tällä seudulle ja tekee niin jatkossakin, omien konttoreidensa kautta, kertoo Paaso.
  • Aivan varmasti tulevina vuosina niin maatalous, metsätalous ja hevostalous kehittyvät alueella ja pankilla tulee olemaan siinä keskiössä oma roolinsa asiantuntijana ja rahoittajana. miettii Paaso.
  • Jokainen maatalokiinteistö ja sen kauppa ovat tapauskohtaisia, mutta meillä on onneksi niistä kokemusta ja aina kannattaa kysyä apua ja neuvoja, ohjaa Hänninen.